Niin se Uusi Vuosi taas vaihtui ja Maisa-neitonen saapui kotiin. Pojat olivat aivan innoissaan, varsinkin HassuKassu joka oli jo kovasti odottanut painikaveria. Maisaa ensin tietysti ihmetytti kovasti, että mitäs ihmettä tulenkon nyt taas tänne ja vähän piti ujostella ensin eteisessä kunnes sitten Kassu sai sitä houkuteltua jo vähän olohuoneeseenkin.

No syykin sitten selvisi illan aikana miksi eteiseen piti heti käydä nukkumaan, no SUURI SUURI väsymys. Maisa kun hyppäsi sohvalle retkottamaan niin kuorsasi siinä yhtä pissareissua lukuunottamatta 9 tuntia. Niin oli voimille käynyt  juoksuloma ja isojen partacollie kavereiden kanssa remuaminen. Näiden nokkaunien jälkeen se sitten heräsi vähän jo kiinnostuneena katselemaan ympärilleen, rekisteröi isännänkin ja piti käydä moikkaamassa. Voi pientä mikä väsy oli ja kuorsaus vain kävi sohvalta.

Seuraavana päivänä jo sitten vahdittiin vakiopaikalla mutta edelleen todella väsyneenä, nyt kuitenkin lelutkin alkoivat jo kiinnostaa ja ah ihanat rotatkin olivat vielä paikallaan. Maisan tulon huomasikin parhaiten siitä, että koko olkkarin lattia oli levitettyjä leluja täyteen.

Alkuviikko tehtiinkin sitten vuoden vaihteen jälkeen töitä ja Maisakin palaantui omaksi iloiseksi itsekseen pikku hiljaa. Loppiaisena oli sitten aika lähteä katsomaan koko porukan voimin mitä mökille kuului, kun pakkanen laski jo inhimillisiin lukimiin eli n. -9 asteeseen. Mökillä olikin mielenkiintoista sikäli että Kassu oli oikein elementissään. Yleensä kun on paljon lunta niin Kassu fiksuna laittaa aina Leevin menemään edellä, mutta nytpä Kassu tekikin latuja Leeville ja ehti joka paikkaan, syvät nietoksetkaan eivät tämän pojan menoa tuntuneet haittaavan...

järven jäälläkin on kiva lentää...

Maisa sen sijaan oli tuhma ja karkasi mökkireissulla parikin kertaa. Ensimmäisellä kerralla lähti painattamaan tietä pitkin tulosuuntaan ja korvat hävisivät täysin, vauhti oli kova ja minä sydänkurkussa tietysti huusin ja lähdin perään. Pojat hätääntyivät valtavasti, lähtivät Maisan perään, välillä Leevi katseli puihinkin ja iski ajatus, että herrajestas ne ilvekset. Sitten pojat tulivat parikin kertaa infoamaan, että siellä se jossain on ja menee... huh huh, sitten lopulta Maisa palasi, annoin palkan kun tuli ja sitten keskustelimme asiasta, että tietä pitkin ei lähdetä mihinkään. Pojat ymmärsivät hyvin, että Maisa oli tuhma ja niinpä ne vähän rökittivät tytteliä...

No sitten jo Leevin kanssa katsellaan metsään, että mitähän mukavaa siellä olisi, lunta ainakin korviin saakka...

Eikä aikaakaan tämän kuvaotoksen jälkeen kun Maisa karkasi taas metsään, onneksi tuli sieltä nopeasti takaisin ja sitten seurasikin rangaistus ja joutui loppuajaksi autoon. Sitten oltiin kyllä niin noloa kun kotiin päästiin, taisi ymmärtää.

Loppiaisen iltana tapahtuikin kummia...saimme pieniä vieraita, jotka tulivat katsomaan isäänsä ja setää. Siis Pihkatassun pienet palleroiset pääsivät ensimmäiselle autoajelulle isänsä luokse kun pakkaset antoivat vähän periksi. Kyllä meidän väki oli ihmeissään, että mitä kummaa tuolla putkikassissa oikein on ja verkkoseinän lävitse sitten nuuhkittiin ja heilutettiin häntiä niin, että takapuolet meinasivat irrota koko porukalta...

Kassu-isä tutkii ja Leevi-setä ylpeänä odottaa omaa vuoroaan...

Maisaa kiinnosti ja pelotti pennut kovasti, jopa irvisteli kun ällötti niin kun pieni pentu tuli puremaan parrasta. Leevi oli jo loppuvierailun aikana sitä mieltä, että työnnämpä pennun kumoon, nyt pitää jo osata leikkiä. Tästäpä pentu parkaisi ja Leevi juoksi karkuun. Pennut olivat hiukan päivästä jo illansuussa väsyneitäkin sillä päivällä ne oli käyty siruttamassa. Pennut saivat myös viralliset nimensä, Pihkatassun Cheri, Pihkatassun Charlie, Pihkatassun Carlos ja Pihkatassun Capo.

Lauantaina pennut kävivät vierailulla uudelleen ja nyt olivat niin reippaita ja tunnistivat jo paikat. Meidänkin koirat olivat innoissaan ja nyt pennut jo jaksoivat leikkiäkin. Johannan kanssa aloitettiin sitten Maisan karvan urakointi eli ensimmäinen virallinen koko trimmaus sitten pentukarvan nyppimisen jäljiltä. Pennut nukahtivat sitten keittiön lattialle  osa pedin päälle ja osa kumoon laitetun kassin sisälle. Kesken trimmin meitä sitten huvitti kun isäntä tuli kertomaan, että kurkatkaapa keittiöön, Leevi-setä on vahtimassa pentuja ja niinpäs se näky olikin ihana kun Leevi nukkui pedillä tarkasti seuraten pentuja, jotka levollisesti nukkuivat. Varmaankin se viestitti pennuille, että setä on tässä, nukkukaa vain rauhassa.

Kassu-iskä ja tytär Cheri...

Leevi-setä ja pojat...

Pihkatassun Cheri...

Minä poika se osaankin jo rapsuttaa itseäni kuin isotkin koirat...

Kassu iskän näköiset veljekset...

Rotan päällähän on mukava nukkua näin tulevana rottakoirana...

Kahden ja puolen tunnin urakointi sai tuloksensa, Maisa pääsi karvoistaan ja peikostahan kuoriutui oikein kivan näköinen pikku tyttö... Kyllä nyt nolottaa kun ollaan kaljuna....