Viime viikko olikin aika ahdistava ja surullinen vaikka asia pitäisi tietysti kääntää kaiken kaikkiaan hyväksikin.

No kuitenkin viime keskiviikkona Anna lähti Leevin kanssa eläinlääkäriasemalle poseeraamaan fonectan tulevaan mainokseen ja sehän on tietysti upea asia, meidän filmitähdet   Oli sitten sovittu, että siinä samalla kun otoksia mainokseen otetaan niin Leeville voidaan tehdä terveystarkastus vaikka juuri kesäkuussa aika perusteellisesti tutkittiinkin kastraatioleikkauksen vuoksi. No olivat siinä kuvauksessa kun eläinlääkäri joka ei Leeviä ollut ikinä tutkinut kysyy Annalta, että onko tällä aina ollut sivuääni sydämessä? Häh, täh mitä no ei tosiaankaan... No sitten toinen sydänsairauksiin perehtynyt lääkäri tuli myöskin kuuntelemaan ja totesi, että oho ompa kova sivuääni ja mitään ei ollut kesäkuussa kun hän koiran leikkasi ja on aina rokotuksilla ym. Leeviä kuunnellut. No tässä vaiheessa asia tietysti pitää aikaisempaan viitaten kääntää hyväksi, että Leevi meni Annan kanssa kuvauksiin ja asia tuli näin pian ilmi ennen kuin mitään isompaa pääsi tapahtumaan. No sitten perjantaiksi saimme sydänsairauksiin perehtyneelle eläinlääkärille ajan. Otettiin 2 röntgenkuvaa, verikokeet ja sydänultra. Sydän todettiin vasemmalta puolelta hiukan laajentuneeksi ja ilmeisesti vasemman puolen hiippaläppä valskaa, sydän näytti muuten "hyvältä" eli pienten koirien aika yleinen vaiva mitä sydämeen tulee. Muutamia viikkoja aiemmin huomasin joissain tilanteissa, että Leevi köhi ja ajattelin sen johtuvan kurkkukivusta,, mutta nyt selvisikin että se on ollut yskää joka aina liittyy sydänvaivoihin ensioireena. Miten tuollaisenkin voi erottaa kakomisesta, ei sitten oikeastaan mitenkään minun mielestä. No nyt Leeville aloitettiin sitten heti sydäntävahvistava lääke sekä nesteenpoistolääke sillä keuhkoissa näkyi hieman nestettä josta tuo köhinä siis johtui, uudelleen sydän katsotaan parin kolmen viikon päästä ja kaikki veriarvot olivat erinoimaisia joten läppävika on ilmeisen tuore juttu ja pitää toivoa, ettei etene kovin nopeasti kun heti saatiin lääkitys. On Leevillä kyllä ollut aika rankka puolivuotinen kun toukokuussa tuli eturauhasvaivat ja nyt tämä eikä ikääkää ole kuin 5 vuotta

Leevi lääkärin jälkeen istuskelemassa sohvan käsinojalla...

Perjantaina hain myöskin ennen Leevin lääkäriä veljenpoikani Heikin meille sillä hän oli lähdössä kanssani elämänsä ensimmäiseen koiranäyttelyyn ja suoraan sitten kepoksi (kennelpoika) vaikka ei meillä kenneliä olekaan  Heikki pääsi myöskin eläinlääkärireissulle ihmettelemään sydänultraa ym. ja saipa klinikalta sitten tuliaisia myös Sasu kissalleen eli muutaman kissanruoka näytepakkauksen.

Pojat ja Maisa hiukan ihmettelivät Heikkiä ja ensin tietysti piti kovasti komennella sillä lapsethan ovat aidan takana käyneet poikia kiusaamassa ja siksi vähän pienemmät ihmiset eivät ole kovasti niiden suosiossa. No hyvin kuitenkin kaikki meni ja pojat olivat hetkessä sitten Heikin kavereita ja Maisa myöskin.  Illalla vähän Jossu kävi sitten Kassua trimmaamassa ja aamulla matka kohti Tuuloksen ryhmänäyttelyä. Saavuimme paikalle hyvissä ajoin ja pettymys oli suuri kun kehässämme oli tuomarimuutos. Viron Anne Klaas oli perunut ja käppänät arvosteli Harri Lehkonen. Päätimme kuitenkin jäädä sinne ja katsoa mitä tällä tiukaksi tituleeratulla tuomarilla oli meidän Kassusta kerrottavaa (arvostelu näyttelyt osiossa). No aivan sieltä sellaiset asiat nousivat esiin jotka tiedettiin puutteiksi ja sijoitus oli eh3. Tuomarilla oli kaikki väriskaalat käytössä joka oli tietysti aivan ok ja hyvä asia koska kaikki eivät ole sen erinomaisen veroisia kuten joskus näyttelyissä käy. Meillä oli hyvää seuraa kehänreunalla, kiitos siitä vielä asianosaisille. Näyttelyn jälkeen sitten vähän shoppailtiin ja Musti&Mirri myymälästä jäi Sasu-kissalle taas tuliaisia matkaan eli kissaminttuherkkunappeja.

Näyttelyssä kehänlaidalla vuoroamme odottaessa kävi meitä moikkaamassa myöskin Satu-Maria Sanni koiransa kanssa. Sanni tykästyi heti Heikkiin ja alta aikayksikön istui jo Heikin sylissä. Tästä on kuva ja julkaisen sen sitten jos saan siihen luvan Satu-Marialta

Kotiin tultaessamme olikin sitten Leevillä ja Maisalla haisteltavaa ja osallistuihan siihen Kassukin vaikka olikin mukana. Kiitos Heikki vielä tätäkin kautta avustamisesta näyttelyssä, eläinlääkärillä jne. Otetaan sitten taas ensi vuonna uusiksi jossakin päin suomea...

Mitäs luulette, oiskos Heikillä jotain herkkuja tarjolla...

Leevin kielestä päätellen jotain sieltä löytyi...

Ja sitten rapsutuksia...

Maisa takkuparta...