Kyllä meidän ilopilleri Kassu on sitten niin hauska tapaus, että vedet silmissä lähes päivittäin sen juttuja saa nauraa. On niin hellyyttävä tempauksineen. Aamuisin minä meinaan aina tukehtua nauruun kun teen asentohoitoja liittyen siis tähän asentohuimaukseen niin sängyssä. Yksi liikkeistä on sellainen, että pitää roikottaa päätä sängyn reunan ylitse. No Kassu on keksinyt, että hänelläkin on asentohuimaus ja tulee minun viereeni ja siinä sitten roikotamme päitämme yhdessä sängyn reunalta alas. Minä olen tosin kyljelläni, mutta Kassu yleensä takapuoli taivasta kohden ja pää roikkuen reunalta alhaalla kuten minullakin

Siivoustahan Kassu on rakastanut pennusta asti, imuri on ollut erityisen pop. Eilen Anna sitten yritti imuroida, siis huom yritti, koska Kassu oli kokoajan auttamassa, milloin makasi letkun päällä tai muuten vain tungeksi imurin edessä levittäen lattioille juuri koriin kerättyjä lelujaan.

Kassu apulaisena ja letkussa on siis imu kokoajan päällä...

No eilen illalla meillä rupesi öljypoltin kiukuttelemaan eikä tullutkaan lämmintä vettä kun piti mennä pesulle. No meidän miehet lähtivät sitten autotallirakennukseen pannuhuoneeseen asiaa tutkimaan. Kassu oli hauskan näköinen kun sen piti vaania ikkunasta miehiä...

Leevi pääsi viikolla isoimmista karvoistaan ja eihän tuo irtonaisen karvan nyppiminen vienyt kuin reilun tunnin. Enempään en olisi kyllä itse pystynytkään, koska olo on ajoittain vielä hyvinkin hatara. Kaiken tämän asentohuimuksen lisäksi sain sitten vielä erittäin rajun ruokatorven tulehduksen viikolla ja jouduin käymään ensiavussa tiistai-iltana. Ottivat myös sydänfilmin ja ison määrän verikokeita, jotka onneksi olivat ok. Pientä fiksausta Leevi vielä tarvitsee eli kylkilinjat pitää viedä hiukan alemmaksi ym. Mutta kuitekin isoin urakka on jo takana. Jonkin verran sieltä karvan alta paljastui sellaista vahvistunutta koiraa, eli kehitystä tulee vieläkin vaikka ikää on jo yli 3 vuotta.