Niinhän se joulu alkaa sitten olemaan jo paremmalla puolella, kauppojen alennusmyynnit ovat saaneet ihmiset kuulema aivan sekaisin ja väkeä on ollut kaupat väärällään ja harmitus suuri kun ostetut joululahjat, vaatteet ym. olisi saanut nyt yli 50 % halvemmalla kuin viime viikolla. Eiköhän siirrytä pakkasukon viettoon ja ostetaan lahjat vasta alennusmyynneistä ? Tosin monet viisaat alkavat ostamaan joululahjoja jo seuraavalle vuodelle nyt alesta, aika järkevää ja suositeltavaa....

Meidän joulumme oli monella tavalla erilainen kuin ennen. Saimme kutsun joulun viettoon nimittäin Jossulle ja Ristolle. Meidän 20 v perinne omasta kotijoulusta lähimmäisten kanssa meillä meni nyt sitten poikki. Saunominen ei meillä ole kuulunut ikinä jouluaattoon vaan olemme saunoneet aatonaattona, kun koti on saatu joulu kuntoon. Tämäkin oli nyt erilaista sillä jouluaattona myös saunoimme Jossulla ja Ristolla. Olipa hyvät ja ihanat löylyt uudessa saunassa.

Meidän muiden saunoessa lähti Anna kasvattamaan omaa sekä poikien nälkää metsään. Lunta oli satanut aika tavalla ja metsän kätköissä ei ollut kukaan iltapäivällä liikkunut. Siinä oli Annalla ja pojilla tarpomista, että saivat polun tehtyä umpihankeen ja peltotaipaleilla oli lunta pyryttänyt ihan kiitettävästi niin, että töitä sai tehdä ihan hikipäässä päästäkseen eteenpäin. Alposta on tullut Johannan papan kaveri sen jälkeen, kun pappa uudessa kodissa laski Alpon vahingossa vapauteen etupihalle ovesta kantaessaan sisälle jotain tavaroita. Aina ennen Alpo komensi pappaa kovastikin, mutta sen vapausreissun jälkeen ovat olleet ylimpiä kavereita ja niinpä nytkin jouluaattona piti sitten huolehtia ettei pappa vain tällä kertaa karkaa mihinkään...

Joulutunnelmaa, joka ei kuvasta kyllä täysin erotu...

Joulusaunan jälkeen sitten perehdyimmekin joulupöydän antimiin. Pienen ruuansulatuksen jälkeen sitten kahvit ja joululahjojen avaaminen. Siitä meidän pojat olivatkin varsin  innoissaan...

Mitäs ihmettä, näissä paketeissa lukeekin Leevi ja Kassu...

Poikien paketeista löytyikin sitten Pihkatassuilta saadut lahjat: Kassulle vähän isommille koirille tarkoitettu dami, jotta pysyisi ehjänä Kassutuholaisen käsittelyssä ja Leeville uusi ihana rotta, sillä vanha oli jo saatu hajalle se se oli siirtynyt roskikseen. No tietysti lelujen lisäksi paketista löytyi vielä ah niin ihanat siankärsät

Joulupäivänä ei sitten mitään ihmeellistä tapahtunutkaan, pojat herkuttelivat siankärsillä ja sulattelivat joulupöperöitä, kuten omistajansakin hyvän kirjan ja piikkimatolla makaamisen ääressä. Tapaninpäivän kovassa tuulessa ja tuiskeessa päätimme sitten lähteä metsäretkelle tarpomaan. Lunta oli satanut taas lisää, mutta se ei kovasti poikia näyttänyt vaivaavan. Enemmän hidasti tuo jääpaakkujen kerääntyminen tassuihin vaikka haalaritkin olivat päällä. Matkaan lähti myös Jossu ja Telma, meno oli aikamoista ja lunta tuprutti tuulen mukana kiitettävästi...

Leevi ja Telma... Kassu meni jo menojaan...

Ja sieltä tullaan hurjaa vauhtia, Telma on nyt puolestaan jäänyt matkasta...

Illalla pojilla oli jalat aivan jäykkänä lumessa juoksemisesta, että mamma päätti antaa heille "joululahjaksi" hieronnat. Voi kun pojat nauttivat siitä kovasti. Kassulla oli oikea takajalka kovasti jumissa ja sitä pitääkin nyt seurata onko vain lihaskireyttä. Yönkin pojat nukkuivat aivan tajuttomina, eikä paljon nukkumapaikkoja vaihdeltu yöntunteina.

Sunnuntai aamu alkoikin sitten taas lumisateella ja myräkällä. Siitä huolimatta jo yhdeksän jälkeen suunnistimme auton nokan kohti Jossun ja Riston ihania lenkkimaastoja. Jänismiehetkin olivat tällä kertaa liikkeellä, mutta menivät onneksi vähän etäämmälle meidän reitistämme. Otin myös Telman mukaan poikien kaveriksi ja meno oli aikamoista. Lunta tuprutti ja peltoaukealle oli oikein huolella pyryttänyt lunta...

Pojat tuumaavat, että oletko nyt ihan tosissasi, että tästä pitäisi muka mennä, kun uppoamme täysin...

Pojat tekivät polkua ja minä Telman kanssa tulin perässä....

Lunta oli tosiaankin ja sai varoa ettei sitä tule puista niskaan...

Toista pellon reunaa tulimme sitten takaisin päin ja lunta oli niin paljon, että Leevi humahti aivan uppeluksiin vaikka tässä kohdassa ei ollut edes ojaa. Vähän tästä eteenpäin myös mamma tipahti haaroihin asti lumeen, kyllä joulukinkku sai nyt kyytiä tällä metsälenkillä...

Ja eikun matkaan....

On meillä ollutkin sitten tänään kovasti rentoa ja väsynyttä porukkaa täällä. Lihakset ovat taas kipeänä ja eiköhän pientä hierontaa ole taas tänään tiedossa...

Jouluaattoamme on myös varjostanut suuri suru. Mikon setä menehtyi yllättäen saaden aaton aattona ensin sairauskohtauksen. Voimia ja osanottomme Lammille kaikille myös tätäkin kautta...