on ollut, mutta siitäkin huolimatta lähdimme vähän katsastelemaan mitä mökille kuuluu, sillä ikäviä mökkivarkaitakin on taas ollut näillä kulmilla liikkeellä. Onneksi meillä oli kaikki kuitenkin kunnossa.
Pojat ovat yleensä kovin innoissaan kun kuulevatkin sanan mökki... tänään heidän mieltään kuitenkin lannisti se, että mamma kaivoikin sadehaalarit kaapista esille ja yök kun ällötti varsinkin Kassuherraa niin paljon, että piti lähteä pakosalle, ensin autohäkkiin, joka on tilapäisesti sisällä entisessä Annan huoneessa, sitten uteliaisuus kuitenkin heräsi mitä Leevi veljelle tehdään ja piti juosta perimmäiseen huoneeseen nurkkaan kyyhöttämään ja vilkuilemaan.... no onnistui se pukeminen kuitenkin ja sitten alkoi se riehuminen kun piti sohvaan, ovenpieliin ja joka puolelle hingata pukua jos se vaikka lähtisi pois päältä, no kuumahan siinä tuli jo ennenkuin ehdittiin edes matkaan, mutta eipä se puku kauaa harmittanut kun ulko-ovi avattiin niin autossa olivat samantien, eikä tehnyt tiukkaakaan puvun kanssa oleminen
Tyyni mökkiranta ja sade juuri lakannut....
No voi vitsi kun korvatkin Leevillä lentää kun haisteltavaa on niin kovasti....
Yök kun mä inhoon tätä vettä kun parta kastuu tuumailee Kassu....
Voi vitsi hei... tästähän on mennyt minkki... Leevi tuumailee edellä Kassulle....
Yök mamma, etkö nyt usko, että meidän parratkin kastuu vaikka kyl tääl kivaakin on...
Ai lähdetään vai.....
Ihan hyvä idea, ei oo kivaa vesisateessa....
Sitten menimme illalla käymään Pihkatassuilla ja voi kuinka siellä oli vilinää... Koirilla olikin herkkupäivä kun kaikki saivat ihanat savustetut siankorvat Pyhäinpäivän kunniaksi. Veetiherran piti tuokin mokoma siankorva sitten "tappaa" ja katsella tarkkaan, että jokainen varmasti ensin saa korvan ja sitten hän voi johtajana alkaa vasta syömään omaansa.
Maisalla oli meille kovasti asiaa ja halusi ensimmäisenä esitellä vauvansa "papalle" joka näki ne silloin heti synnyttyä, mutta ei ole nyt ehtinyt käydä niitä lainkaan katsomassa. Vei meidät pentuhuoneeseen ja sitten alkoi vauvoja herätellä ja tökkiä nuolemalla, että näettekös nyt tälläisiä minulla on. Esittelyn ja imetyksen jälkeen hän sitten häipyi sohvalle nukkumaan ja syömään myös saamaansa siankorvaa. Järkevä tyttö se Maisa vain on, ei voi muuta sanoa. Ei ole takertunut pentuihinsa, antaa muun lauman tulla niitä katsomaan, tarkkailee vierestä ja luottaa laumaan sataprosenttisesti vaikka ei tässä laumassa asukkaan. Ensi viikolla pennut saavatkin sitten jo liha-aterian ja imettämiset jäävät vähemmälle.
Mitäs täällä nyt tapahtuu...
Me taidettaisiin kuitenkin vielä jatkaa unia...
Ai ei vai...
Mitäs ihmettä sä kutittelet mua...
Ai muakin kutittelet....
Älä nyt viitti... hih hih hiii.....
Siis katsokaas minua, osaan melkein kävellä....
Ai pitääkö meidän poseerata kameralle.... oisko näin hyvä vierekkäin...
Vai näin parempi peräkkäin....
No nyt mä ainakin murisen vähän tolle siskolle....
Oi kun venytyttää... tää on sitä selkälihasten syvävenyttelyä, suosittelen ....
No okei.. venyttele sä... me aletaan ainakiin nukkuun...
Kommentit