Tämä ei enään tunnu todelliselta, mistä meitä oikein nyt rangaistaan kun kokoajan sattuu ja tapahtuu... Eikö yhdelle perheelle jo riittäisi, mutta vanha sanonta sanoo, että niin paljon annetaan kun kestää ja, että se vahvistaa. Sitä vain ei aina ymmärrä eikä se tunnu oikeudenmukaiselta.

Kassu oli viime yönä levoton, ravasi huoneesta toiseen, vinkui, halusi ulos eikä missään ollut hyvä. Ravisteli itseään, kutitti ym. Ruoka oli illalla maistunut eikä sen suhteen ollut mitään ihmettä eikä myöskään ripulia ollut ilmennyt. Viikonloppuna tosin oksensi, mutta vain kerran ja kakka on ollut ok. Vatsaruokaa olen syöttänyt, mutta on tosiaan ollut vähän alakuloinen jo pidempään. Tassujaan on nuollut ja nyt viikonlopun/alkuviikon aikana tuli kiveksiin punaista oiretta, jonka luulin tulleen poikien nahistelusta. Mietimme jo tosiaan viikonlopun aikana, että onko Alposta tullut Kassulle nyt stressi.

Tänään sitten Anna tuli kotiin Lammilta iltapäivällä ja antoi koirankeksin Kassulle ja tietysti muillekin pojille. Jonkin ajan kuluttua Kassu oksensi sen pihalle keltaisen vaahdon kera. No sitten saivat myöhemmin iltapäivällä norm ruuat ja kun olin lopettamassa töitäni klo 17.30 ja asiakas oli juuri ehtinyt pukeutumaan ja maksamaan, tuli Anna koputtelemaan työhuoneenovelle. Kassu oli oksentanut kaiken ruuan ja nyt kieli sekä ikenet olivat kokonaisuudessaan aivan valkoiset. Menin katsoamaan Kassua ja totesin, että nyt on huonosti asiat ja siinä samassa Kassu ei enää pysynyt jaloillaan eikä oikein reagoinutkaan mihinkään. Samantien soitto eläinklnikalle, jossa meidän Jossu oli onneksi iltavuorossa. Jossu konsultoi lääkäriä asiasta ja saimme luvan tulla välittömästi klinikalle. Siinä ei nokka kauaa tuhissut kun Anna kaappasi Kassun syliin ja lähdimme kiitämään enemmän kuin lakisallii kohti klinikkaa, onneksi poliiseja ei näkynyt. Pääsimme heti eläinlääkärille joka kanyloi välittömästi Kassun, tippa lähti suoneen samantien, otettiin verikokeita ja kuunneltiin sydäntä sekä otettiin verenpaine ja röntgenkuvia. Verenpaine oli huolestuttavan alhainen, alapaine vain n 40 kun pitäisi olla 70-80. Koira oli kuivunut täysin vaikka mitään oksentelua ym. ei ollut kuin sen yhden kerran ja jalat menivät välittömästi alta. Eläinlääkäri epäili tapahtuneen oksennuksen yhteydessä tilanteen, että kaikki solujen nesteet olivat menneet vatsaan. Veriarvoista ilmeni, että tulehdusarvot olivat hiukan kohollaan, ei kuitenkaan hälyttävää tässä vaiheessa. Vatsa ja suolisto näytti ärsyyntyneeltä ja nyt onkin sitten antibiootit matkassa sekä erilaisia vatsan suojavalmisteita ja ruokaa. Tilanne saattaa olla ruoka-aineallergia, koska iho on myöskin oireillut, mutta voi olla selkeästi myös stressi ja esim. alkava vatsahaava. Kassu oli tipassa iltaan klo 20 asti, häntä on jo jonkin verran heilunut, mutta erittäin väsynyt ja alakuloinen on. Alpo lähtikin nyt sitten tänään takaisin kotipesään meidän lääkärireissun jälkeen ja jäämme seuraamaan tilannetta tämän asian suhteen. Toivotaan, että mistään vakavammasta asiasta ei ole kyse ja että yöstä tulee rauhallinen. Kyllä nyt hirvittää, että mitä sitten seuraavaksi, mutta pitäkää peukkuja, että tämä tästä helpottaisi.