Yli viikko on siis jo viimeisestä kirjoituksesta ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtumaan, kaikkea ei taida edes muistaa...

Lämmintä on ollut ja kesä on suorastaan saapunut tänne etelään. Eilen oli suorastaan tukahduttavan kuuma ja kesän varma merkki on myös se kun Leevi siirtyy öiksi nukkumaan meidän sängyn alle. Se on aikamoinen näky kun se sinne itsensä raahaa, mutta matalasta laidasta huolimatta siellä alla on ilmeisesti hyvin tilaa ja viileätä.

Pojat nauttii kun saavat nyt olla kovasti ulkona isännän ollessa kotona. Minua hirvittää nyt jo kesän mukana saapuneet ampiaiset ja muut pistiäiset. Alpoa kun nuo kiinnostavat kovasti ja kaikkea liikkuvaa pitää tietysti jahdata.

Kassun ja Alpon painia...

Varjossa on mukava köllötellä....

Huh kun on kuuma...

Ihanaa kun tuli kesä....

Omenapuun vartija...

Viikonloppu menikin taas opiskellessa ja tämä viikonloppu jäi kyllä ikuisesti mieleen, koska kärsin sunnuntain ihan tajuttomasta hammassärystä. Perjantaina pikkuhiljaa alkoi hampaassa tuntua ihmeellistä ja ajattelin, että olen vain yöllä purrut leukojani niin kovaa yhteen ja rentouttelin erilaisilla konsteilla leukaperiäni, lauantaina alkoikin jo tuntumaan vähän enemmän tuntemuksia, mutta sunnuntaina alaleuka olikin sitten jo niin kipeä, että aloitin antibioottikuurin, söin erilaisia homeopaattisia juttuja ym. ym. myös isännän kovat särkylääkkeet teki kauppansa ja kylmäpakkauksen kanssa sitten nukuin yön. Maanantaina heti klo 8 soitto hammaslääkärille ja onneksi sain ajan, olin siis purrut hammasta niin, että juuri oli haljennut, puudutusaine ei auttanut mitään kun juuressa oli jo tulehdus, joka oli muhinut perjantaista saakka. No hammas aukaistiin laitettiin lääkepaikka ja 18.5. hammas on sitten kokonaan poistettava, koska olen sen purrut aivan tohjoksi  Nyt onneksi särky on kuitenkin nyt helpottanut.

Palataanpa vielä viikonlopun koirahierontakoulutukseen joka keskittyi tällä kertaa vain teoriaan ja aiheina olivat yrttilääkintä ja homeopatia. Mielenkiintoista vaikka jo tuttuja asioita entuudestaan. Nyt aletaankin sitten keskittymään alkukesästä yrttejen keräämiseen ja mm. voikukat taitavatkin tänä kesänä olla aika mukavia pihakukkia Paljon tuli mielenkiintoista tietoa vaikka toisaalta ahdistavaakin, mutta eipä oteta niin vakavasti, järki päässä mennään. Kohta puoleen pitäisi ruveta sitten haalimaan koirapotilaita, koska vuoden koulutuksen aikana pitää hoitaa 40 eri koiraa.

Maanantaista tulikin sitten rokulipäivä, koska hammassärky oli eilen vielä niin kova ettei ollut toivoakaan tehdä töitä. Osan aamupäivän ajoista olin jo siirtänytkin toisiin päiviin, että pääsin isännän mukaan sairaalaan kuulemaan lauantaina tehdyn kuvauksen tuloksia. Hänellä on laaja-alainen kiertäjäkalvosimen vamma olkapäässä ja nyt kiireellisyysluokka kahdella mennään eteenpäin eli toivottavasti toukokuun aikana pääsisi leikkaukseen. Koko kesä menee varmaankin kuntoutuessa, että saa nähdä pääsemmekö mihinkään pidemmällä oleviin näyttelyihin ja reissuihin. Iltapäivän muutaman ajan jouduin myöskin perumaan, koska hammaslääkäri sanoi, että pitää ottaa rauhallisesti eikä suuhun saisi tulla painetta. Illalla päätinkin sitten lähteä poikien kanssa vähän metsään ja sain houkuteltua Lyylin ja Tintinkin mukaan, niin tai ei mitään ihmeellisiä houkutuksia kyllä tarvinnut tehdä

Lyyli oli ensin hiukan ihmeissään, että mikäs juttu tämä on kun lähdettiin pellolle menemään ja meidän pojat viipettivät tuhatta ja sataa hajujen perässä. Lyyli kirmaisi matkaan, mutta heti kun pojat palasivat takaisin päin niin Lyyli palasi mamman helmoihin. No sitten kun päästiin pellolta metsän siimeksiin niin Lyylikin jo tajusi idean juonen ja niin sitä sukulaisporukka rynnisti pitkin metsää hajujen perässä. Voi kuinka sitä kirmausta oli kiva katsella. Kamera oli tietysti mukana, mutta koirat nopeampia kuin kamera, mutta sain sieltä sentään jotain kuvia....

Pellolta otettiin vauhtia....

Nyt jo metsän siimeksessä...

Hakkuuaukean hajuja, Lyyli odottaa kävyn heittoa....

Kokoontumisajot...