Ja tällä kertaa vesisateet taas palasivat niin kauniin talvimaiseman jälkeen. Meillä on lumet lähes sulaneet ja selvästi pojatkin ovat ihan ihmeissään. Niin ihana lumikukkula keskellä pihaa kun oli upea tarkkailupaikka ja nyt siitä on pieni nökäre jäljellä. On tämä ihmeellistä tämä suomen talvi.

Tänään Kassu täyttää puolitoista vuotta, nopeasti on aika vierähtänyt. Kassu on kyllä niin persoonallinen tapaus, että toista samanlaista tuskin tulee. Kaikki ne juttelutuokiot mitä se pitää, nuolee ja hoitaa meitä kovasti, joka ilta käy sanomassa hyvät yöt sängyssä sekä aamulla tietysti huomenet. Vaikka se onkin repinyt meidän sohvan, syönyt kaikki lelunsa jne. niin niille jutuille vain voi nauraa vaikka toisaalta se raivostuttaa ihan suunnattomasti. Viikolla se oli taas käynyt maistelemassa sohvaa ja repäissyt muutaman vanun palan sieltä alareunan kautta. Minä otin vanun käteen ja samassa Kassu jo hyppäsi toiselle sohvalle. Lähestyin sitä vanu kädessäni sanomatta yhtään mitään, tuijotin vain niin kyllä poika tiesi että pahaa oli tehty, kierähti selälleen nolon näköisenä sohvassa, vilkaisi minun tuijotusta ja käänsi päänsä pois :-) On se niin veijari, että :-)

Tänään pojat pääsevät päivällä mökkiretkelle ja Leevi on niin hassu ettei tarvitse sanoa kuin sana mökki niin se sekoaa täysin. Siitä alkaa kiljuminen, juokseminen ympäri huushollia ja ovella ravaaminen. Mökkiä kun sitten lähestymme niin ulvominen tai kiljunta alkaa yleensä viimeistään siellä kun käännymme meidän mökkitielle mutta jo monesti siinä vaiheessa jotain ääntelyä kuuluu kun isolta tieltä käännytään vähän pienemmälle asfalttitielle. On ne niin viisaita ja kun mökillä on ihania luonnoneläinten hajuja ja saa painattaa koko niemessä vapaana.

Tässä puolitoistavuotias Kassu ja onnittelut Kassun siskoille Sohville, Pipsalle, Sylville ja Lyylille !