Huh huh kun on pidellyt kovia pakkasia, mittarit viuhuvat lähellä -30 astetta ja lenkkeilytkin ovat jääneet pieniin jalotteluihin. Loma siis mikäs se sitten on.... sekin jo loppui 6.1. loppiaiseen, mutta eipä auta valittaa, olihan sitä 2,5 viikkoa. Se mihin se sitten hurahti niin onkin toinen asia.

No tulihan sitä lenkkeiltyä, metsäretkeiltyä ja saatua vähän hyödyllistäkin aikaiseksi eli kävimme tapetoimassa Jossun ja Riston vanhan asunnon olkkarin ja makuuhuoneen seinät Annan kanssa. Siinä meni paripäivää ja suunnittelussa sekä tapettejen etsimisessä puolikas päivä. Ei siis lomalla ihan toimettomana  On se vain niin kivaa hommaa kun näkee kädentyön jäljen, palkitsevaa sanoisinko, tehotytöt olivat siis vauhdissa !

Olen ollut myös reipas muiden kädentaitojen kanssa lomalla ja vähän ennenkin lomaa. Innostuin nimittäin vähän ennen joulua kutomaan sukkia, kyllä, luit ihan oikein villasukkia. Sukkansa ovat saaneet nyt Anna ja Jossu, tekeillä on sukat Mikolle ja langat on ostettu jo Riston ja Leksankin sukkiin. Itselleni en vielä ole päättänyt millaiset tekisin, tulisiko ne kenties oikein kirjaviksi kaikista näistä jäännös langoista, aika näyttää....

Pojat vetävät lonkkaa, vahtivat pihaa, komentavat meitä ja kasvattelevat karvojaan. Kyllä nuo enemmän alkavat jo kieltämättä muistuttaa jotaina pitkäkarvaista rotua, olisivatkohan partacollieita... Nyt kun ei vain pysty ja raaski noita karvoja nyppimään, kun kerta kaikkiaan paleltuvat nahkakorvineen ym. No katsotaan jos vaikka kerivät itse itsensä tai jos karvat tipahtavat sohvalle ! Nyt ei ole suunnitelmissa mitään näyttelyitäkään joten ajan kanssa sitten katsotaan mitä karvalle tehdään.

Ollaan kahden lällälää....

Lomalla siis ulkoiltiin aika paljon ja nyt siis edelleen. Tehtiin vähän Annankin kanssa sopimusta reipastumisesta oman kunnon kannalta  Hyvin on ainakin alkanut eikä meitä ole pidellyt edes -24 pakkanen, eikun tuuleen ja tuiskuun...

Uuden Vuoden jälkeen Anna ja Mikkokin innostuivat metsäretkestä ja veivät poikia vähän pienemmässä pakkasessa metsäilemään..

Missä Leevi.... ja lunta on...

Alkuviikosta ennen loppiaista olimme ensin vähän shoppailemassa Annan kanssa ja sitten päätimme vähän myöhemmin iltapäivällä lähteä poikien kanssa taas metsään. Pakkanen alkoikin kiristyä, mutta se ei meitä eikä poikia vaivannut, vauhti oli sen verran kovaa...

Ihania pakkasmaisemia, kun pakkanen kiristyy ja taivas kirkastuu..

Toisesta metsästä siirryimme sitten Jossun ja Riston pellon reunaa pitkin heidän metsäänsä ja tässä alemmassa kuvassa Kassu juoksee jo takaisin päin meitä vastaan. Leevistä erottuu pieni punainen piste toisessa päässä peltoa. Tässä rauhassa kävelimme ja yht äkkiä takanamme käveli metsästäjä, tosin ilman asetta, mutta salaperäisen näköisenä. Hän oli tiedustelumatkallaan metsässä ja tuli kertomaan meille, että oli edellisenä päivänä juuri siinä metsässä mistä me tulimme niin tehnyt isosta ilveksestä havainnon. Hän kehoitti olemaan varovainen koirien kanssa sillä jos eläin on nälkäinen on meidän pienet koirat sille helppo välipala. Grrrrrr, melkein hampaat alkoivat lyödä yhteen, kääk... onneksi ei mitään tapahtunut, mutta kyllä nyt pitää olla tarkkana kun metsässä lenkkeillään...

Kuvata piti Leevin upeata jääpartaa, mutta kielihän sieltä tulikin näkyviin... no erottuu siinä jääpuikotkin kun tarkkaan katsoo...

Annan uusi shoppailu ostos markkinoilta, todella lämmin kaninkarvahattu, apua eläinaktivistit

 Niin ja ps. jos pentukuume on iskenyt tai tiedät jonkun jolla se on kovasti päällä niin vielä olisi ihania partacollien pentuja vapaana, otahan yhteyttä www.hasardin.com