Käytiinpä mökillä päiväkäynnillä katsomassa, että kaikki paikat on kunnossa siellä myrskyn jäljiltä. Lumet olivat lähes sulaneet ja pojilla oli vauhtia, kun piti tarkastaa koko tontti, että mitä hajuja löytyi ja oliko pupuja tai hirviä ollut liikkeellä. Voi sitä kiljuntaa mikä autossa alkoi, kun mökkitie alkoi lähestyä :-) Kyllä sitten kotimatkalla olikin hyvin hiljaista takaboxissa ja kovasti väsytti kotiin päästyämme.
Kassu vauhdissa...
Isonveljen Leevin pyörityksessä...
ja vauhtia piisaa ...
Illalla pojat saivat sitten vieraakseen "sukulaispojat" ei kuitenkaan veljenpoikia, mutta enon pojat tulivat kyläilemään iltakahville ihana jauhelihapiirakka mukanaan, jota sitten kahvin kanssa maisteltiin, nam.... Pikkupojat olivat jo kovasti taas kehittyneet ja ovat ne niin uskomattoman rohkeita ja reippaita. Eivät olleet yhtään ihmeissään kun ne laitettiin ensin meidän aidattuun pihaan pissalle. Siellä viipotettiin kuin oltaisiin aina oltu, pissattiin lumeen ja sitten ajatelkaa osattiin tulla jo terassin rappusillekin ja tiedettiin, että siitä tullaan sisälle. Hiukan oli korkea tuo rappunen ja mm. mamman pikku Alpo ei päässyt siitä ylös jos ei takapuolesta avustettu. Meidän pojat odottivat sitten innolla sisällä kiljuen pikkupoikia ja Aatu säikähti kovasti tuota meidän kiljukaula Kassua joka kiljuu siis kovaa ja korkealta. Aatu pieni peruutti heti huoneen nurkkaan ja seuraili tilannetta sieltä vähän hämmentyneenä. No ei aikaakaan kun uteliaisuun valtasi ja sieltä tepasteltiin sitten olohuoneeseen. Kassu oli aivan täpinöissään, häntä heilui niin kovasti ja into oli piukassa. Leevi taas oli kyllä kiinnostunut, mutta ei kovasti hötkyillyt, hillitysti haisteli ja tietysti piti vähän komentaa murahtelun kera. Pennut eivät siitä kyllä yhtään välittäneet ja näki, että Leeviä pelotti itseäänkin nuo niin pienet minikoirat, jotka jo haukkua komensivat ja iskivät naskalihampaansa tiukasti partaan kiinni jos kovasti lähelle yritettiin. Pennut tutkivat ensin paikkoja ja sitten nukahdettiin tyytyväisenä olohuoneen matolle. Tässä vaiheessa meidänkin pojat rauhoittuivat katselemaan ja erityisesti vahtimaan pentuja kun me ihmiset kahviteltiin. Sitten taas jo herättiinkin touhuamaan ja ensimmäisenä mentiin ulos. Kaikki pennut tekivät tarpeensa ulos, siellä juostiin isojen poikien kanssa täyttähäkää ja välillä kierähdettiin lumisohjossa kuperkeikka. Kassu halusi leikittää ulkona pentuja, tassua annettiin molemmin päin niin Kassu kuin pentukin ja taas kovaa karkuun. Tässä tiimellyksessä yhden kerran pieni Alpokin jäi kasan alimmaiseksi ja voi sitä parkua, mutta nopeasti tuo lopetti kun pääsi Riston syliin rauhoittumaan. Sitten sisälle ja leluilla leikkimään. Kertaakaan ei tämän muutaman tunnin aikana tullut vahinkoa lattialle, käsittämätöntä. Nyt Leeviäkin kiinnosti vähän enemmän pojat ja niitä nuuskittiin kovasti ja vähän kuonolla annettiin kyytiä. Ei kyllä televisiota tarvitse kun näiden touhuja seurailee. On niin hassuja minikoossa olevia käppänöitä joilla on kaikki ison koiran eleet ja elkeet hallinnassa. Kuvien kautta ei tietysti ihan se meininki välity mitä oli, kun vauhtikin oli sellaista ettei kameralla perässä pysynyt, mutta te joilla pentuja on ollut tiedätte mielessänne kuvitella tuon menon...
Kassu tekemässä tuttavuutta Albertin kanssa....
Tassulla jo läimäytetään isompia....
Leeviä hiukan ihmetyttää, ei kai mamma nää jää meille.... ?
Kassu tarkkailemassa, kun pikkupojat käyvät nukkumaan....
Huh, tuumaa Kassu, ihan suuhun tunkevat.... ja Leevi seurailee taka-alalta...
Suosikkipoikamme Pikku-Alpo heräilemässä....
Tutkimista, ihmettelyä ja haistelua...
Aatu, Alpo ja Alfred...
Kuin ilmetty Veeti-isänsä Albert...
Kommentit