Aamun liukkaassa kelissä selvittiin turvallisesti Turun näyttelyyn ja lähes vesikelissä takaisin, mutta aamun matkalla toki yksi maasturi oli ennen meitä ilmeisesti ohitustilanteessa ajautunut vastaantulevien kaistalle ja siitä suoraan ojaan, mutta oli jäänyt ihan pyörilleen ja ilmeisesti mitään peltivahingon lisäksi ei ollut tapahtunut.

Aamu oli varhainen, kello soi klo 5 ja illalla pesin jo Kassun jalat, parran ja takapään niin ei tarvinnut niin aikaisin alkaa touhuamaan. Nyt kun aamusta sellaisen 15 min vähintään vie tämä asentohuimaus liikehoitojen tekeminen ennen kuin voi sängystä nousta niin ei sitten senkään takia tarvinnut hötkyillä. Yö tuli muutenkin nukuttua huonosti, kun pelkäsi kokoajan kääntyvänsa oikean korvan puolelle unissaan ja se kun ei oikein tee hyvää. No muutama tunti siinä sitten sängyä tuli selässä pidettyä ja nyt väsyttää vietävästi.

Olimme ennen klo 9 Turussa ja saimme hyvän autopaikan ja tilahan siellä oli mukava, kun 2 kehää oli sijoitettu auditorioon niin oli kunnon istuimetkin siinä lähes kehän reunalla. Tosin sisäilma oli hiukan huono, mutta ei kai kukaan kuitenkaan tainnut pyörtyä. Kaikki paikalla toimi loistavasti ja arvostelujen käännöspalvelussakin oli ainakin 10 + henkilöä eri kieliä kääntämässä ja se oli sujuvaa. Niinpä minäkin vein sitten Kassun arvostelun sinne käännettäväksi kun kirjurin käsialakin oli jo sellaista johon lähes tulkkia tarvitsin. Siitä näyttelyt osiossa...

Kassu oli reipas poika ja jälleen kaikkien kaveri. Tytöt kehän reunalla olivat ihania ja voi kuinka se taas ihastui tanskandoggiinkin. Viime sunnuntaina oli ihastuksen kohteena bokseri  Kehässä meni mainiosti ja Kassu voitti oman luokkansa, parasuros kehässä viivyimme jonkin aikaa ja viimeisten joukossa sitten lähdimme sieltä pois. Olen oikein tyytyväinen enkä onneksi taaskaan pyörtynyt kehässä eikä tainnut pahemmin edes vipata. Vielä on tuolla karvalla pari näyttelyä jäljellä ja katsotaan miten tästä sitten eteenpäin.

Leevi, Veeti, Laki ja Alpo olivat sitten täällä meillä päivähoidossa "papan" kanssa ja vauhtia oli riittänyt, ei kuulema puoli 7 jälkeen aamulla enää nukuttu. Siitä piti huolen tietysti Veeti, joka on niin herja tyyppi, että saa koko talon sekaisin meillä vieraillessaan.