Niin se vierähti kuin huraus tuo viime viikonloppu emmekä päässeetkään sitten pellolle jälkeä tekemään kun satoi vettä vaikka emme sokeria olekaan ja oli monenlaista kiirettä ja touhua, tosin itse aiheutettua No ensi viikonlopulle ei tiettävästi ole vielä suunniteltu kait mitään, josko sitten sääkin sallisi. Nyt ainakin on aivan pilvetön taivas ja suorastaan kesäisen lämmin ilma.

Eilen oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita kun tein töitä ja kuuntelin, että pojat ovat kovasti levottomia ja Maisakin vähän itkee/vingahtelee. En kuitenkaan päässyt tilannetta kodin puolelle katsomaan, ajattelin että josko kissa taas pyörii pihalla tai harakat ja pojat ovat siksi levottomia. No kun sain asiakkaan ulos niin menin olkkariin. No selvisihän se levottomuuden syy lähes heti. Olohuoneen ikkunalla oli "tappaja-ampiainen" oikein hervottoman kokoinen sellainen. Sain sen tapettua ja ovikellon jo soidessa ja uuden asiakkaan saapuessa laitoin tuon ällötyksen vahingossa keittiön roskikseen. Olin kuitenkin sen lätkällä nuijinut jo ikkunaan ja 2 kertaa sohvaan... Anna tuli sitten kotiin kun minä tein taas jo töitä ja kuinka ollakkaan tuo mörkö oli kokenut ihme parantumisen ja Annan avatessa roskiksen ovi syöksyi se sieltä kamalaa meteliä pitäen päälle. Anna kun on kovasti allerginen niin siinähän tuli sitten aivan paniikki ja pakenivat koirien kanssa pihalle siihen saakka kun minä taas lopettelin asiakastyön. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysin sitten elämän iloisen ampparin taas meidän keittiöstä ja sitten se sai tosiaankin lähdöt, nuijin sen niin pieneksi kuin ikinä ja hukutin vessanpönttöön  Olen saanut niin kamalan kammon noista amppareista kun Jossun Laki meillä hoidossa ollessaan meinasi muutama vuosi sitten kuolla syliimme kun amppari pisti kuonoon, ne tajuttomuuden hetket tuntuivat ikuisilta...  

Lauantaina lähdinkin aamusta Forssaan tapaamaan meidän Leevin kasvattajaa perheineen.He olivat saapuneet jääkiekkoporukkansa kanssa aina Outokummusta saakka junnuturnaukseen Forssaan. Kiva oli pitkästä aikaa katsella junnukiekkoa. Outokummun porukka paransi kiekonpeluuta ekan tasapeli 3-3 matsin jälkeen niin hurjasti, että kotiin viemisenä olikin sitten täältä etelästä kultamitalit ja iso pokaali. Ei aivan turha reissu vaikka matka oli aikamoisen pitkä ja uuvuttava aivan varmasti näille kiekkojunnuille ja kuin huoltojoukoillekin. Katselin neljästä pelistä kaksi ja mukavaltahan tuo näytti. Pääsinpä jopa fanittamaan kiekkopoikien pukkariinkin  Mukava oli tavata ja hyviä pelejä jatkossakin sinne Outokummun suuntaan.

Vaihto menossa ja jäälle kiitää suosikkini 99 Joonas !

Eka peli 3-3

Takahuoneen tunnelmaa...

Lauantai iltana kun tulimme saunasta niin meitä yllättikin aikamoinen näky... Minun vielä kuivaillessa itseäni alkoi isäntä huutelemaan olohuoneesta, että voi hyvänen aika.. meidän Anna peruuttaa isoa puoliperävaunuyhdistelmää kotitalomme edustalle illan hämärissä. Koiratkin kirmasivat ikkunaan ihmettelemään, että mikä mörkö sieltä oikein nyt tulee. Tiemme on niin kapea ja pieni, että tuollaisella yhdistelmällä ei pääse täällä kääntymää eli jos haluat sen kotiin tuoda niin ainoa vaihtoehto on sitten peruuttaa se tuolta isommalta tieltä eikä mikään ihan helppo homma Siinä me sitten vanhemmat töllötimme ikkunassa ja varmasti moni naapurikin ja nätistihän tuo mörkö tuli sitten siihen parkkiin talomme eteen...

Siinä se sitten aamulla odotti tuo mörkö talomme edessä....

Maisaneiti se sitten oli sunnuntaina sitä mieltä, että eikös se roskisauto ala jo tulla ja oli käynyt varastamassa minun työhuoneestani, joka on siis kiellettyä aluetta koirilta niin jollain ilmeellä hoitopöydän käytetyn paperin ja raahasi sitä kohti ulko-ovea.... Sinänsä aika fiksu tyyppi sillä roskisauto tosiaankin tuli maanantai aamuna...